Nyt on siirrytty Starboxiin... uusi osoite on siis starbox.fi/teasandcoffee!
Edelleen mut löytää Facebookista (Tea's and Coffee) sekä instagramista (TeaVal) samoilla vanhoilla nimillä ja osoitteilla! Siellä kannattaa seurata myös! 😘
Nähdään siis uudessa kodissa samoilla vanhoilla teemoilla! <3
maanantai 28. marraskuuta 2016
torstai 24. marraskuuta 2016
Pikaiset kuulumiset ja kysymys teiltä!
Torstaita elellään. Sain just meidän pienimmän tölpöttimen nukkumaan päiväunia ja ajattelin tulla nopeesti kirjoittamaan teille kuulumisia.
Täällä on intoiltu KAIKESTA mahdollisesta uudesta ja hienosta mitä tässä on tapahtunut. Hienoja asioita näköjään tapahtuu kun antaa tapahtua. Ja näitä on tässä nyt ollut ja lisää saa mun puolesta tulla vaikka ovista ja ikkunoista. Uudet jutut on tuonu mulle ihan hurjasti virtaa ja luottoa itseeni. Ja sehän vaan on hyvä juttu!
Mulla on huomenna pikkujoulut, lähden yhden mun ystävän kanssa Kymenlaakson suurimpiin pikkujouluihin! JEE! Mulla ei pitänyt tänä vuonna olla yksiäkään pikkujouluja, mutta nämä nyt tulikin ihan yllättäen. Ja pitihän se metsästää tälle vartalolle sopivan kokoinen asu. Halusin suht arkisen, missä on hyvä tanssia ja päädyinkin ihan farkut-blingblingpaita-satiinibomber-yhdistelmään. Nämä kuitenkin piti eilen lähteä metsästämään Vantaalta Jumbosta. Kotkassa on ihan kivoja kauppoja, mutta mulla on aina sellanen tunne etten mahdu mihinkään vaatteisiin... etenkin farkut tuottaa ongelmaa. Tulen kirjottamaan noista nyt hankkimistani farkuista ihan erikseen postauksen missä muutenkin näytän terkemmin tämän asun.
Jumbossa oli jo ihan jouluinen tunnelma. Miehän olen ehkä yksi maailman suurin jouluihminen... en stressaa siitä laittamisesta vaan RAKASTAN sitä! Mutta tänä vuonna ei ole yhtään fiilistä... siis EI YHTÄÄN! Ja tänäänhän on se päivä kun aattoon on enää tasan kuukausi. Tänä vuonna mennään siis tasan sillä mitä jaksan laittaa ja jos fiilis tulee niin sitten laitan enemmän vähemmässä ajassa. Normaalisti kun mulla on tässä kohtaa jo melkein joulukuusikin esillä... ;)))
Jumbossa pyörähdettiin myös syömässä sushia...
Isommat pojat olivat tämän ajan mummilassa hoidossa, kun nää meidän jätkät on aina enemmän tai vähemmän "mukavaa" shoppailuseuraa... etenkin jos äidille etsitään vaatteita. Sillon nää pojat saattaa löytää makailemasta vaaterekkien alta, heiluttelemasta sovituskopin verhoja/availemassa ovia ja onpa tuo isoin lapsista pienempänä rakastanut kaikkia mallinukkejakin ja saattanut äidin ja isän muutaman kerran hämmentyneiden katseiden alaseksi osoittaessaan tätä rakkautta. Pienin jäbä taas osaa ainakin toistaiseksi käyttäytyä, vaikka hieman HankoSushin muita asiakkaita viihdyttikin kiljahteluillaan. ;)
MUTTA, onneksi toi mun isoin mies hoitaa aina tän mun viihdyttämisen vaikkei näitä pienempiä mukana olisikaan... ;D
Siinäpä se, meidän oikein mukava eilinen iltapäivä. Nyt tanssituntien viimeistely, ja tänään koko ilta meneekin tanssin merkeissä. Saatanpa tänään kuvailla teillekin vähän sieltä videotunnelmia. <3
Mistä päästäänkin tuohon kysymykseen teille... Jos saisit kysyä multa mitä tahansa, mitä kysyisit? Tai jos haluaisit mun kirjottavan jostain, ihan mistä tahansa maan ja taivaan välillä niin mistä haluaisit mun kirjottavan? Nyt saa laittaa viestiä tulemaan ihan mitä tahansa kautta ihan mistä tahansa. <3
Täällä on intoiltu KAIKESTA mahdollisesta uudesta ja hienosta mitä tässä on tapahtunut. Hienoja asioita näköjään tapahtuu kun antaa tapahtua. Ja näitä on tässä nyt ollut ja lisää saa mun puolesta tulla vaikka ovista ja ikkunoista. Uudet jutut on tuonu mulle ihan hurjasti virtaa ja luottoa itseeni. Ja sehän vaan on hyvä juttu!
Mulla on huomenna pikkujoulut, lähden yhden mun ystävän kanssa Kymenlaakson suurimpiin pikkujouluihin! JEE! Mulla ei pitänyt tänä vuonna olla yksiäkään pikkujouluja, mutta nämä nyt tulikin ihan yllättäen. Ja pitihän se metsästää tälle vartalolle sopivan kokoinen asu. Halusin suht arkisen, missä on hyvä tanssia ja päädyinkin ihan farkut-blingblingpaita-satiinibomber-yhdistelmään. Nämä kuitenkin piti eilen lähteä metsästämään Vantaalta Jumbosta. Kotkassa on ihan kivoja kauppoja, mutta mulla on aina sellanen tunne etten mahdu mihinkään vaatteisiin... etenkin farkut tuottaa ongelmaa. Tulen kirjottamaan noista nyt hankkimistani farkuista ihan erikseen postauksen missä muutenkin näytän terkemmin tämän asun.
Jumbossa oli jo ihan jouluinen tunnelma. Miehän olen ehkä yksi maailman suurin jouluihminen... en stressaa siitä laittamisesta vaan RAKASTAN sitä! Mutta tänä vuonna ei ole yhtään fiilistä... siis EI YHTÄÄN! Ja tänäänhän on se päivä kun aattoon on enää tasan kuukausi. Tänä vuonna mennään siis tasan sillä mitä jaksan laittaa ja jos fiilis tulee niin sitten laitan enemmän vähemmässä ajassa. Normaalisti kun mulla on tässä kohtaa jo melkein joulukuusikin esillä... ;)))
Jumbossa pyörähdettiin myös syömässä sushia...
 |
| Tää vaan on silkkaa rakkautta! <3 |
Isommat pojat olivat tämän ajan mummilassa hoidossa, kun nää meidän jätkät on aina enemmän tai vähemmän "mukavaa" shoppailuseuraa... etenkin jos äidille etsitään vaatteita. Sillon nää pojat saattaa löytää makailemasta vaaterekkien alta, heiluttelemasta sovituskopin verhoja/availemassa ovia ja onpa tuo isoin lapsista pienempänä rakastanut kaikkia mallinukkejakin ja saattanut äidin ja isän muutaman kerran hämmentyneiden katseiden alaseksi osoittaessaan tätä rakkautta. Pienin jäbä taas osaa ainakin toistaiseksi käyttäytyä, vaikka hieman HankoSushin muita asiakkaita viihdyttikin kiljahteluillaan. ;)
MUTTA, onneksi toi mun isoin mies hoitaa aina tän mun viihdyttämisen vaikkei näitä pienempiä mukana olisikaan... ;D
Siinäpä se, meidän oikein mukava eilinen iltapäivä. Nyt tanssituntien viimeistely, ja tänään koko ilta meneekin tanssin merkeissä. Saatanpa tänään kuvailla teillekin vähän sieltä videotunnelmia. <3
Mistä päästäänkin tuohon kysymykseen teille... Jos saisit kysyä multa mitä tahansa, mitä kysyisit? Tai jos haluaisit mun kirjottavan jostain, ihan mistä tahansa maan ja taivaan välillä niin mistä haluaisit mun kirjottavan? Nyt saa laittaa viestiä tulemaan ihan mitä tahansa kautta ihan mistä tahansa. <3
maanantai 21. marraskuuta 2016
Uudet tuulet
Olen jo muutaman kerran ohimennen puhunut täälläkin uusista tuulista ja hetken aikaa olen jo tiennyt mitä ne blogini osalta tarkoittavat...
Vielä tämän vuoden puolella blogi tulee muuttamaan Starboxin alaiseksi. Hommat ja mun kirjoitukset tulevat pysymään samanlaisena ajatuksenvirtana ja hölöpölönä, vain alusta ja blogin osoite tulevat siis muuttumaan. Nimikin tulee olemaan sama Tea's and Coffee. Tarkkaa ajankohtaa en vielä osaa sanoa, mutta ilmoitan kyllä tarkemmin kun tiedän millä aikataululla saan uuden blogin julkaistua.
Muistathan käydä seuraamassa Tea's and Coffeeta myös facebookissa!
Instagramista mut löytää nimellä TeaVal ja Snapchatissa teavalto.
sunnuntai 20. marraskuuta 2016
Viikonloppu
Miten nämä viikonloput menee näin nopsaan? Tuntuu ettei ehdi tekemään yhtään niitä juttuja mitä oli ajatellut. Tänä viikonloppuna on kyllä keskitytty rentoutumiseen. Eilen kävin hieman viihteellä, kun näin yhtä kaveria piiiiiiiitkästä aikaa. Tänään väsyttää ja on ihan "sunday mood", mutta mieli on kuitenkin kiva, koska ilta oli todella onnistunut.
Tänään pääsin pitkästä aikaa yhden intohimoni pariin, kun tein eräälle prinsessalle hänen toivomansa merenneitokakun. Leipominen on yksi asia minkä avulla rentoudun ja uppoudun aivan johonkin muuhun maailmaan. Olen siis opiskellut leipuri-kondiittoriksi ja rakastan sitä hommaa. Etenkin niitä konditoria-puolen juttuja, mutta en jotenkin ole koskaan saanut itsestäni irti niin paljon, että siitä olisi ura auennut. Harrastuksena kuitekin äärettömän ihana ja tärkeä, ja mistä sitä ikinä tietää mitä elämä eteen tuo... never say never!
Perjantaina kotiutin yhden uuden vaatehankinnan. Olen jo pidempään haaveillut rennosta, mustasta tunikasta ja nyt Silverjunglen mallistoon oli tullut tälläinen. Harmikseni mun koko eli XL oli jo loppuunmyyty todella nopeasti, mutta paikallinen jälleenmyyjä Hanna Nakari toimi todella mallikkaasti. Eräältä toiselta asiakkaalta jäi tuo koko ylimääräiseksi ja mie sain tätä kautta itselleni kyseisen collarin. Ihan huippu tunika ja erittäin mallikasta asiakaspalvelua.
Nyt jatkan vielä hetken tätä sunnuntaioloilua ja taidan hieman venytellä anoppilassa saunassa lämmitettyjä lihaksia, mitkä on eilisen tanssimisen jäljiltä hieman levottomat.
Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa uutta viikkoa! <3
Tänään pääsin pitkästä aikaa yhden intohimoni pariin, kun tein eräälle prinsessalle hänen toivomansa merenneitokakun. Leipominen on yksi asia minkä avulla rentoudun ja uppoudun aivan johonkin muuhun maailmaan. Olen siis opiskellut leipuri-kondiittoriksi ja rakastan sitä hommaa. Etenkin niitä konditoria-puolen juttuja, mutta en jotenkin ole koskaan saanut itsestäni irti niin paljon, että siitä olisi ura auennut. Harrastuksena kuitekin äärettömän ihana ja tärkeä, ja mistä sitä ikinä tietää mitä elämä eteen tuo... never say never!
Perjantaina kotiutin yhden uuden vaatehankinnan. Olen jo pidempään haaveillut rennosta, mustasta tunikasta ja nyt Silverjunglen mallistoon oli tullut tälläinen. Harmikseni mun koko eli XL oli jo loppuunmyyty todella nopeasti, mutta paikallinen jälleenmyyjä Hanna Nakari toimi todella mallikkaasti. Eräältä toiselta asiakkaalta jäi tuo koko ylimääräiseksi ja mie sain tätä kautta itselleni kyseisen collarin. Ihan huippu tunika ja erittäin mallikasta asiakaspalvelua.
 |
| Toimii hyvin esim. Vimman lettilegsujen kanssa <3 |
Nyt jatkan vielä hetken tätä sunnuntaioloilua ja taidan hieman venytellä anoppilassa saunassa lämmitettyjä lihaksia, mitkä on eilisen tanssimisen jäljiltä hieman levottomat.
Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa uutta viikkoa! <3
perjantai 18. marraskuuta 2016
Kapinallinen torstai
Eilen starttasin auton aikaiseen Kotkasta, nappasin ystäväni matkaan mukaan ja suuntasimme taas Helsinkiin. Kuvaukset odottivat ja tällä kertaa isommalla porukalla. Olikin aika kiva ja rento fiilis olla, kun ei tällä kertaa tarvinut yksin jännittää mitä tuleman pitää. Pääsette nyt mun kuvien välityksellä vähän fiilistelemään ja katsomaan "sneak peakia" ensi vuoden alun jutuista ja sellaisesta hommasta kuin VAAKAKAPINA!
Mulla oli ihan kuulkaas oma pukuhuonekin... mietin siinä jossain kohtaa siellä istuessani, että kyllähän tälläistä tekisi oikeasti vaikka enemmänkin! Olen näinä parina viimeisenä viikkona yllättynyt itsekin, kuinka kiva kameran edessä onkaan olla. En toki siitä hommasta yhtään mitään tiedä, mutta tekemällähän sitä tätäkin oppii.
Jossain kohtaa katselin näitä mun puhelimella nopsaan räpsittyjä kuvia ja epätoivo meinasi iskeä. Totesin siellä ääneenkin, että voi hel**tti mikä PÖTKYLÄ mie olen!!! Mutta sitten vaan selasin kuvia, katsoin niitä ja jossain kohtaa totesin, että EI! En ole, vaan olen minä ja se on hyvä. Lisäksi mun ystävä näytti mulle kuvan ja kehaisi miten hyvältä mun takapuolen kaari näyttää, niin sitten olin hieman tyytyväisempi jälleen itseeni.
Kyllä se vaan on niin, että vaikka tuo hetken "pötkylöityminen" tuohon väliin sattuikin, niin nämä pari viikkoa on tehnyt mulle todella hyvää. Huomaan olevani paljon itsevarmempi ja voin ihan tosissaan sanoa pitäväni itsestäni. Kävelen vähän paremmalla ryhdillä, enkä ihan kaiken aikaa pyytele olemassaoloani anteeksi. Oon huomannut miettiväni ihan oikeasti, että tätähän voisi tehdä enemmänkin. Ja toki, tämä aihe mihin näitä nyt tehdään on todella lähellä sydäntä. Olen koko hommasta NIIN innoissani etten meinaa housuissani pysyä!
Mukavaa, itsevarmaa ja onnellista viikonloppua ihan jokaiselle sinne ruudun toiselle puolelle!
Mulla oli ihan kuulkaas oma pukuhuonekin... mietin siinä jossain kohtaa siellä istuessani, että kyllähän tälläistä tekisi oikeasti vaikka enemmänkin! Olen näinä parina viimeisenä viikkona yllättynyt itsekin, kuinka kiva kameran edessä onkaan olla. En toki siitä hommasta yhtään mitään tiedä, mutta tekemällähän sitä tätäkin oppii.
Jossain kohtaa katselin näitä mun puhelimella nopsaan räpsittyjä kuvia ja epätoivo meinasi iskeä. Totesin siellä ääneenkin, että voi hel**tti mikä PÖTKYLÄ mie olen!!! Mutta sitten vaan selasin kuvia, katsoin niitä ja jossain kohtaa totesin, että EI! En ole, vaan olen minä ja se on hyvä. Lisäksi mun ystävä näytti mulle kuvan ja kehaisi miten hyvältä mun takapuolen kaari näyttää, niin sitten olin hieman tyytyväisempi jälleen itseeni.
 |
| Onhan se iso, mutta onhan se pyöreä! <3 |
Kyllä se vaan on niin, että vaikka tuo hetken "pötkylöityminen" tuohon väliin sattuikin, niin nämä pari viikkoa on tehnyt mulle todella hyvää. Huomaan olevani paljon itsevarmempi ja voin ihan tosissaan sanoa pitäväni itsestäni. Kävelen vähän paremmalla ryhdillä, enkä ihan kaiken aikaa pyytele olemassaoloani anteeksi. Oon huomannut miettiväni ihan oikeasti, että tätähän voisi tehdä enemmänkin. Ja toki, tämä aihe mihin näitä nyt tehdään on todella lähellä sydäntä. Olen koko hommasta NIIN innoissani etten meinaa housuissani pysyä!
Mukavaa, itsevarmaa ja onnellista viikonloppua ihan jokaiselle sinne ruudun toiselle puolelle!
keskiviikko 16. marraskuuta 2016
Se päivä kun...
Erinäiset asiat etenee, tapahtuu kivoja asioita ja odottamisen arvoisia juttuja!
Mutta silti yleisvire on ihan p***a! Kaikki on ihan tyhmää ja typerää. Vaatteet ei istu päälle, eikä niitä kyllä oikeastaan sieltä kaapista edes löydy! Tukka sojottaa joka suuntaan ja tottakai just tänään se edes vähän taltuttava hiuslakkakin loppu! Naamakin on kun petolinnun... sanonko mikä! Kaikki ruoka on ihan kamalaa, paitsi suklaa... mistä tosin vain haaveilen tällä hetkellä! Jos olisin lapsi, olisin heittäytynyt tänään ainakin miljoona kertaa lattialle huutamaan "mutku mie TAHDON!!!"
Että sellanen keskiviikko täällä tänään...
Mutta silti yleisvire on ihan p***a! Kaikki on ihan tyhmää ja typerää. Vaatteet ei istu päälle, eikä niitä kyllä oikeastaan sieltä kaapista edes löydy! Tukka sojottaa joka suuntaan ja tottakai just tänään se edes vähän taltuttava hiuslakkakin loppu! Naamakin on kun petolinnun... sanonko mikä! Kaikki ruoka on ihan kamalaa, paitsi suklaa... mistä tosin vain haaveilen tällä hetkellä! Jos olisin lapsi, olisin heittäytynyt tänään ainakin miljoona kertaa lattialle huutamaan "mutku mie TAHDON!!!"
 |
| Jopa ilma oli tänään ihan haitarista! |
Että sellanen keskiviikko täällä tänään...
tiistai 15. marraskuuta 2016
Kilot vai onnellisuus?
Nykypäivän naisihanne on mun mielestä jotain aivan kamalaa... siis ihan koko käsitteenä! Eikö me nykyaikana voitaisi olla jo hieman suopeampia? Meitä ylipainoisia on joo kyllä nykyään paljon, mutta niin on normaalipainoisia, alipainoisia ja jopa aliravittuja. Mutta me ollaan kaikki kuitenkin IHMISIÄ!
En tietenkään kehota ketään olemaan ylipainoinen tai alipainoinen vasten omaa tahtoaan, tai niin, että oma terveys ja hyvinvointi kärsii, ja aliravitsemus-linjalle en tässä kohtaa edes halua lähteä, se kun nyt vaan on kaikessa kamaluudessaan valitettavasti totta. Olen vain sitä mieltä, että ensisijaisesti meidät kaikki tulisi kohdata juurikin ihmisinä, eikä ulkoisten seikkojen määrittäminä olentoina. Tämä on vähän sama asia, kuin tumma- tai vaaleaihoinen ihminen... ihmisiä molemmat, ja ennen kaikkea juuri sitä.
Ihmisten terveys ja hyvinvointi onkin sitten toinen juttu. Siltikin uskallan omiin kokemuksiini pohjaten väittää, että näihinkin kahteen vaikuttaa aika paljon oma mieli! Ja tähän vaikuttaa omalta osaltaan media, sitä kun oikeastaan on hyvin vaikea välttää. Yhtenä päivänä etsin ihan muusta syystä kuvia googlesta hakusanoilla *curvy *woman jne jne. ja toki sieltä tuli myös kauniita kurvikkaita ja ylipainoisia naisia, mutta kohtasin muutaman kuvaparin, joiden sanoma sai mun aivot kiehumaan.
No okei, aika vahvasti provosoivia ja "what men..."-ajatuksella tehtyjä. Mutta siltikin! Tämähän on just se mitä meille tänä päivänä joka tuutista toitotetaan. Älä nyt hitossa vaan pidä itsestäsi. Älä niin ulkoisesta sinusta, mutta älä nyt oikeastaan sisäisestäkään. En ymmärrä! Tahtoisin niin tämän asian muuttuvan! Ja ehkä siksi olenkin lähtenyt mukaan näihin kaiken maailman kuvauksiin sun muihin ja siksi haluan kertoa siitä ja mun olotilasta kaikille. Koska mun mielestä nykypäivänä et saa olla onnellinen siitä mikä sinä olet. Tai jos tunnet itsesi onnelliseksi niin älä nyt hitossa sitä ainakaan kenellekään kerro. Siis edelleenkin sosiaalisen median kulta-aikana meillä on hurjat säännöt siitä miten ja mitä missäkin saa kertoa. Meidän lapset elävät siihen aikaan kiinni ja he aivan varmasti tulevat hyödyntämään tätä kanavaa vielä enemmän elämässään, mutta osaa meistä vanhemmista tämä pelottaa. Ja toki, on asioita mitä kannattaa harkita tarkasti, mutta onko onnellisuuden tai itsensä hyväksymisen kertominen se mistä pitäisi vaieta?
Tuossa yllä olevassa kuvassa olen minä! Ihan omana itsenäni! Tosin kuvien välillä on muutama vuosi ja sellanen 30kiloa. Vasemmassa kuvassa olen varmasti paremmassa fyysisessä kunnossa (ei epäilystäkään siitä), mutta punnitsin ruokani ja itseni, mun oli pakko treenata, koskaan ei ollut hyvä kun muhkurat pomppi silmille ja ajatus tosiaan oli se, että kehitys lakkaa tyytyväisyyteen. Tähän voisi varmasti lätkäistä päälle tekstiä jos jonkinlaista siitä kuinka olen nykyisin huonompi ja se kuvaparin "fat". Mutta mutta... sitten kun katsotaan pintaa syvemmälle! Oikeassa kuvassa olen nyt, teen asioita joita rakastan ja joita haluan, olen tiellä itseni hyväksymiseen ja ajattelen itsestäni lempeästi, en tee mitään koska on pakko vaan koska haluan. Silloin siihen kuvaan voisi liittää tekstit "tyytyväinen elämään" tai "onnellinen". Kumpi sitten painaa vaakakupissa enemmän, kilot vai onnellisuus?
En tietenkään kehota ketään olemaan ylipainoinen tai alipainoinen vasten omaa tahtoaan, tai niin, että oma terveys ja hyvinvointi kärsii, ja aliravitsemus-linjalle en tässä kohtaa edes halua lähteä, se kun nyt vaan on kaikessa kamaluudessaan valitettavasti totta. Olen vain sitä mieltä, että ensisijaisesti meidät kaikki tulisi kohdata juurikin ihmisinä, eikä ulkoisten seikkojen määrittäminä olentoina. Tämä on vähän sama asia, kuin tumma- tai vaaleaihoinen ihminen... ihmisiä molemmat, ja ennen kaikkea juuri sitä.
Ihmisten terveys ja hyvinvointi onkin sitten toinen juttu. Siltikin uskallan omiin kokemuksiini pohjaten väittää, että näihinkin kahteen vaikuttaa aika paljon oma mieli! Ja tähän vaikuttaa omalta osaltaan media, sitä kun oikeastaan on hyvin vaikea välttää. Yhtenä päivänä etsin ihan muusta syystä kuvia googlesta hakusanoilla *curvy *woman jne jne. ja toki sieltä tuli myös kauniita kurvikkaita ja ylipainoisia naisia, mutta kohtasin muutaman kuvaparin, joiden sanoma sai mun aivot kiehumaan.
No okei, aika vahvasti provosoivia ja "what men..."-ajatuksella tehtyjä. Mutta siltikin! Tämähän on just se mitä meille tänä päivänä joka tuutista toitotetaan. Älä nyt hitossa vaan pidä itsestäsi. Älä niin ulkoisesta sinusta, mutta älä nyt oikeastaan sisäisestäkään. En ymmärrä! Tahtoisin niin tämän asian muuttuvan! Ja ehkä siksi olenkin lähtenyt mukaan näihin kaiken maailman kuvauksiin sun muihin ja siksi haluan kertoa siitä ja mun olotilasta kaikille. Koska mun mielestä nykypäivänä et saa olla onnellinen siitä mikä sinä olet. Tai jos tunnet itsesi onnelliseksi niin älä nyt hitossa sitä ainakaan kenellekään kerro. Siis edelleenkin sosiaalisen median kulta-aikana meillä on hurjat säännöt siitä miten ja mitä missäkin saa kertoa. Meidän lapset elävät siihen aikaan kiinni ja he aivan varmasti tulevat hyödyntämään tätä kanavaa vielä enemmän elämässään, mutta osaa meistä vanhemmista tämä pelottaa. Ja toki, on asioita mitä kannattaa harkita tarkasti, mutta onko onnellisuuden tai itsensä hyväksymisen kertominen se mistä pitäisi vaieta?
Tuossa yllä olevassa kuvassa olen minä! Ihan omana itsenäni! Tosin kuvien välillä on muutama vuosi ja sellanen 30kiloa. Vasemmassa kuvassa olen varmasti paremmassa fyysisessä kunnossa (ei epäilystäkään siitä), mutta punnitsin ruokani ja itseni, mun oli pakko treenata, koskaan ei ollut hyvä kun muhkurat pomppi silmille ja ajatus tosiaan oli se, että kehitys lakkaa tyytyväisyyteen. Tähän voisi varmasti lätkäistä päälle tekstiä jos jonkinlaista siitä kuinka olen nykyisin huonompi ja se kuvaparin "fat". Mutta mutta... sitten kun katsotaan pintaa syvemmälle! Oikeassa kuvassa olen nyt, teen asioita joita rakastan ja joita haluan, olen tiellä itseni hyväksymiseen ja ajattelen itsestäni lempeästi, en tee mitään koska on pakko vaan koska haluan. Silloin siihen kuvaan voisi liittää tekstit "tyytyväinen elämään" tai "onnellinen". Kumpi sitten painaa vaakakupissa enemmän, kilot vai onnellisuus?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)